Viimeinen päiväni Aucklandissa oli yhtä kiva kuin kaikki päiväni Aucklandissa. Pidän tästä kaupungista tällä hetkellä enemmän kuin mistään muusta kaupungista. Kävin puolen päivän "ilmaisella" bussiretkellä, joka sisälsi kävelyn Aucklandin sillalla, käynnin Devonportin kaupunginosassa sillan toisella puolella ja visiitin jollakin kukkulalla, jonka nimen unohdin.
(Tuo ilmainen päiväretki on bussiretkifirma Kiwi Experiencen maksaville asiakkaille. Tässä maassa saa jatkuvasti kaikenlaista ilmaiseksi. Liity kuntoklubiin nyt niin saat ilmaista parkkiaikaa. Ilmainen netti hotellimme asiakkaille. Osta viidellä kympillä jotakin niin saat kympillä jotakin ilmaiseksi. Peevelin ketkut. Pakkomyynti ei ole hyväntekeväisyyttä. Ei se ole ilmaista, se vain kuuluu hintaan.)
Illemmalla kävin törsäämässä loput käteissatalappuset. Ostin mitä sattui, kuten uusiseelantilaisia matkailu- ja musiikkilehtiä, proteiinipatukoita, vaatteita ja vihreää teetä. Kävin syömässä maittavan ja tietenkin edullisen intialaisaterian, jonkinlaista kotijuustoa pinaattikastikkeessa. Kohta pitää kai alkaa pakata. Sitten nukkumaan. Seuraavat puolitoista vuorokautta pitää istua lentokoneessa ja lentoasemilla. Mutta oli tämä kaikki sen arvoista.
Muutamia satunnaisia, täysin subjektiivisesti arvotettuja, ehkä jopa harhaanjohtavia huomioita tästä vihreiden kukkuloiden maasta:
+ Kaduilla ei pahemmin näe roskia; roskiksia kyllä. Jätteiden lajittelu on Suomea edistyneempää, ja Suomessakin se on ymmärtääkseni maailmanlaajuisesti vertailtuna edistynyttä. Edes tupakantumppeja ei juuri näe kadulla; sen sijaan roskisten reunat ovat mustanaan tupakan tumppaamisesta jääviä jälkiä. Jätteidenlajitteluastioita ja julkisia vessoja on joka kadunkulmassa, pienissäkin kaupungeissa. Yhtään kadullekuseskelijaa en nähnyt.
+ Ravintoloissa ei täälläkään saa tupakoida.
n(eutral) Näiden kello on 11 tuntia Suomea edellä, mutta näiden viestintäteknologia on meitä 11 vuotta jäljessä. Täällä on vielä puhelinkoppeja! Niin ikään joka paikassa on netti"kahviloita" (joista ei välttämättä edes saa kahvia) kaikilla ei kai ole nettiä kotona. Kaupoista saa vielä C-kasetteja!
‒ Aucklandin keskustassa kävellystä ajasta kohtuuttoman suuri osa menee punaisissa valoissa seisoskeluun. Eikös jalankulkuun pitäisi rohkaista ja yksityisautoilijoita sortaa?
+ Julkinen liikenne kuitenkin pelaa. Suosittelen kuitenkin pitkillä matkoilla bussiliikennettä. Junat ovat hitaita, näiden nopeimman veturin maksiminopeus on 110km/h. Junat keikkuvat, kirskuvat ja kulkevat harvoin, eikä raideverkosto ole kovin kattava.
n Nämä lausuvat sanan pet että [pit]. Puhuvat [wist] coastista ja [lift] hand sidesta. Deck = [dick] ja sex = [six]. Vastaavissa yksitavuisissa sanoissa, joissa ainoa vokaali on i, se i lausutaan vielä vähän voimakkaampana i:nä. Nämä puhuvat hampaat melkein yhdessä, leukoja liikoja liikuttamatta, ja ovat laiskoja lausumaan r-kirjainta.
‒ Täkäläiset asiakaspalvelijat pitävät ruokataukonsa tiskin takana. Jos shoppailee päivän, on todennäköistä tavata ainakin yksi myyjä, joka joutuu mussuttamaan suunsa tyhjäksi ennen kuin voi palvella asiakastaan. Tai sitten hän asiakaspalvelee ruoka suussa.
‒ Tylyn asiakaspalvelun syy tuntuu olevan yleensä se, että asiakas ei ymmärrä kuulemaansa kiwienglantia ekalla lausumalla tai että myyjä ja asiakas eivät jotenkin muuten välittömästi ymmärrä toisiaan. Esimerkkinä ne bussikuskit, joista aiemmin kerroin, jotka hölpöttävät mikkiinsä mitä hölpöttävät, ja jos niiltä sitten kysyy jotakin jostakin aikaisemmin mikkiinhölpötetystä aiheesta, ne kimmastuvat että johan mä kerroin tuon, etkö kuunnellut. Christchurchin lentokentällä olin kiinnittämässä nimilappua lentoasemalle Australian-matkan ajaksi säilöön jäävään matkalaukkuuni, kun joku aasialainen matkustaja tuli kysymään jotakin hintoihin liittyvää. Kun ei asiakas heti ykkösellä ymmärtänyt, (ukrainalaissyntyinen) myyjä Helga pyöritteli minulle silmiään ja sanoi että tule sinä nyt hoitamaan asiasi loppuun kun ei tästä tuon kanssa tule mitään. Tuli ikävä olo aasialaisen puolesta. Eräänä päivänä Christchurchissa yritin ostaa sellaista Spice Ice -tyyppistä karkkisekamelskajäätelöä ja kysyin, että saanko itse valita karkkini siihen. Myyjä näytti kuvia valmiista annoksista ja sanoi että tuossa ovat vaihtoehdot. Sanoin että näin ne, mutta olisiko sellainen vaihtoehto mahdollinen, että saisin itse valita siihen haluamani karkit. Emäntä kävi todella tylyksi ja teki lopulta valitsemani valmisannoksen sen näköisenä, että pilasin hänen päivänsä. Lähtiessäni sanoin, että olipa muuten tylyä palvelua. Myyjä sanoi: "No kun en ymmärtänyt sinua!" Niinpä.
n Täällä on kaikki muu halpaa paitsi kaikenlaiset vierasmaalaisille tarkoitetut aktiviteetit. Jos muuttaisin Uuteen-Seelantiin, harkitsisin jonkin elämysmatkailuyrityksen perustamista. Ajeluttaisin aasialaisia pikaveneellä ja veloittaisin 60 taalaa per pää per puolen tunnin kyyti. Hypyttäisin sakemanneja kumiköyden varassa sillalta, 180 nz$/hyppy. Ratsastuttaisin väkeä hevosella, kävelyttäisin Tarun sormusten herrasta kuvauspaikoilla, veisin katsomaan valaita. Kai sillä eläisi.
+ Siis Auckland on todellakin parasta maailmassa juuri nyt. Enkä osaa edes selittää miksi. Sen vain tuntee kun näin käy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
No kerro?